Henkinen lujuus

Sain käsiini Suomen Squashliiton toiminnanjohtajan, Markku Hyrskeen, kirjoittaman artikkelin positiivisesta oppimisesta ja henkisestä lujuudesta. 
                                                                                                                                                                            
                                            MITEN KEHITTÄÄ HENKISTÄ LUJUUTTA JA KYKYÄ OPPIA ?

Parhaana ja käytännönläheisenä menetelmänä pidän Jim Loehr’in (USA) erästä analyysimallia.

Menetelmän synnyn tarina
Loehr  valmensi aikanaan Martina Navratilovata ym. maailman tennishuippuja menestyksellä. Yhtä asiaa hän ei vaan ymmärtänyt:  Miksi kaksi pelaajaa A ja B pelaavat ristiin harjoituksissa ja kisoissa - eli B voittaa harjoituksissa, mutta A kisoissa ja näin tapahtuu lähes aina. Miksi?Loehr paneutui asiaan ja videoi tällaisia tasaisia pareja ja löysi A-tyypin ja B-tyypin pelaajia erottavan tekijän.

Se oli käyttäytyminen pallorallien välillä, josta pari tyypillistä esimerkkiä:

Voittava lyöntitilanne ja käyttäytyminen sen jälkeen:
Pelaaja B lyö hyvän voittavan lyönnin verkolta, mutta käyttäytyy vähätellen ja löysästi kävellen. Kehon kieli kertoo: ”Ei tämä vielä mitään, olen oikeasti vielä parempi.”  Katse hakee ’palkintoa’ ja hyväksyntää katsomosta.
Pelaaja A lyö vastaavan hyvän voittavan lyönnin verkolta, nousee täyteen pituuteensa ja siirtää mailan vapaaseen käteen ja rentoutuu.  Ilme ei kerro tavallisuudesta poikkeavaa.  Olemus huokuu energisyyttä, kävely on kimmoisaa, katse on hallittu ja seuraavaan palloon keskittymistä viestivä.

Virhelyöntitilanne ja käyttäytyminen sen jälkeen:
Pelaaja B lyö normaali tilanteessa korkeasta pompusta verkolla lyönnin verkkoon.  Haukkuu itseään kovalla äänellä tyhmäksi ja toistaa varjolyöntinä samaa lyöntisuoritusta kohti verkkoa ja pudottaa mailansa.  Olemuksessa ryhti on lysähtänyt ja jopa luovuttamista näyttelevä: ”Tosi huono päivä tänään.”  Ennen seuraavaa pallorallia B ei ole valmis ’taisteluun’.
Pelaaja A lyö vastaavassa tilanteessa korkeasta pompusta verkolla lyönnin verkkoon. Korjaa hivenen jalka-asentoaan ja lyö nätin varjolyönnin yli verkon kuviteltua palloa tyhjään kulmaan suunnaten, tapaus on kuitattu ja harjoiteltu. A Siirtää mailan vapaaseen käteen, juuri kuten kohdassa 1.  Paluu takaraa kohti jatkuu myös samoin, suorastaan identtisesti.  A on valmis seuraavaan palloon.

Lukija voi itse kuvitella, kummalla on parempi ennuste pelaajana.  Kumpi oppii lähes koko ajan ja hakee itselleen uusia haastavia pelikavereita ja kisoja tsempaten aina oli sitten voittamassa tai häviämässä.  Kummallla on enemmän hyviä harjoituspäiviä.  Ideaa voi tietysti laajentaa eri elämän alueille arjen tilanteisiin.

Virheitä tulee ja saa tulla!  Olennaista on squashpelaajallekin tehdä heti korjaava suoritus - esimerkiksi peltilyönnin jälkeen korjaava varjolyönti vähän ylemmäs tai suunnaten takakulmaan. Näin tekevät tutkitusti henkisesti vahvimmat urheilijat.

Henkisen lujuuden erot kärjistyvät kriisitilanteissa kuten kisoissa.  Treeneissä em. pelaajan A hyvä tapa vie periaatteessa jatkuvaan oppimiseen ja ’hyviin päiviin’ - positiiviseen kierteeseen ja parantuneeseen minäkuvaan - henkiseen lujuuteen.  A-tyypillä harjoitus ja kisa ovat molemmat haasteita, joissa voi kehittyä ja kumpikin ovat sopivan jännittäviä ja haasteellisia.

Varsinkin kova treeni ja päiväohjelma (työ, perhe jne.) vaatii iloista, avointa ja reilun turvallista henkeä - kannustavaa otetta, ensinnäkin sinulta itseltäsi itseäsi kohtaan ja sitten toisia kohtaan! Palkitse itsesi, kaverisi ja  läheisesi usein!  Rohkaiseva sanasi parantaa omaa mielialaasi ja koko porukan ilmapiiriä.  Kaikesta voi palkita - tsempistä ja yrityksestä, järjen käytöstä, oppimisesta, huumorista ja sitkeydestä.

Jim Loehr on pitkään ollut tennisvalmennuksen suurimpia guruja, jota ainakin itse olen lainannut häpeilemättä squashvalmennuksessa osin pelaajien tietämättä, osin oheista kaavaketta käyttäen ja pelaajia pannen pohdintoihin.  Kyseisen tavoitteen - HENKINEN LUJUUS - suhteen näkemäni pelaajien kehitys on ollut poikkeuksetta myönteistä.

ANALYYSIN VOI TEHDÄ  PELAAJA ITSE MILLOIN TAHANSA PALAUTTAMALLA MIELEENSÄ VIIMEISEN PELIN . Analyysin voi myös tehdä valmentaja tai pelikaveri pelistä tai nauhoituksesta.
Olennaista on seurata omaa kehittymistä.

Malli on sovellettavissa joukkuepeleihin, yleensä urheiluun ja koko elämään positiivisen toiminnan ohjausmallina - ei siis vain ajatteluna. Positiivinen toiminta nimittäin sisältää periaatteessa kaiken - positiivisen ajattelun, hyvän suorituksen ja tunnetilat.

Positiivinen suoritus on malli uudelle hyvälle!  Näyttelijä Heikki Kinnunen on sanonut hiukan liioitellen suunnilleen näin; “Ei huonot projektit mitään opeta – hyvät opettavat – ne ovat malli uudelle hyvälle !” 

Lopuksi
Henkisen lujuuden erot kärjistyvät kriisitilanteissa ja yleensä silloin kun mitataan kykyä. Ihminen tekee sitä usein – päivittäin tietämättään.  Meillä on usein kriittinen ajattelu ja pelkäämme kuten vitsissä sanotaan: Mitähän tuo norsu minusta ajattelee…?

Tekevälle sattuu ja virheitä tulee – unohda ne! Mutta kun onnistut, anna itsellesi oikeus palkintoon ja sano itsellesi HYVÄ. Siis aina kun olet yrittänyt ja varsinkin kun onnistut!  Tämä parantaa mielialaasi joka päivä ja tekee elämästäsi ehkä vähän keveämmän!

Markku Hyrske 12/2005             

Etusivulle

Jätä vastaus